Projektipäälliköstä Iron(Wo)maniksi: Malin Gundmarkin matka maaliviivalle

12 tuntia ja 56 minuuttia lähtölaukauksen jälkeen jalkani saavuttavat vihdoin himoitun punaisen maton ja kaiuttimista kajahtaa: “Malin, olet Ironman!”. Onnen ja uupumuksen kyyneleet alkavat vieriä poskilleni. Minä tein sen. Minä onnistuin. Minä olen Ironman. Tunne on epätodellinen, mutta totta se on.

Miten sitä voi oikein päätyä Ironmanin lähtöviivalle, kun on aiemmin hokenut: “En ymmärrä, kuka noin tekee” tai “Tuollainen ei voi olla terveellistä”?
Minulle käy aina niin, että heti kun olen sanonut näin, ajattelenkin “Totta kai teen sen!” ja “Jos hän pystyy siihen, minäkin pystyn!”. Jotkut eivät vain koskaan opi.

Seuraavaksi huomasinkin ilmoittautuneeni Ironman Kalmar 2023 -kilpailuun. Minulla oli edessäni tasan 358 päivää harjoittelua ja ahdistusta sekä tietenkin hoidettavana työ ja perhe.

Projektipäällikkönä saattaisi kuvitella, että aluksi laaditaan selkeä harjoitussuunnitelma ja ruokavalio, joita sen jälkeen noudatetaan. Yksinkertaista! Ongelmana tässä on vain se, että se on täysin vastoin harjoittelufilosofiaani. Minusta liikunnan pitää olla hauskaa, antaa energiaa ja saada minut voimaan hyvin – se ei saa olla aikataulutettu velvoite! Onko siis mahdollista päästä Ironman-kuntoon hauskalla ja mukavalla harjoittelulla, jossa liikunnan ilo säilyy? Vastaus on kyllä!

Voin sanoa, että kaikki treenit eivät ole superhauskoja, mutta olen oppinut, etten ole koskaan katunut tekemääni treeniä. Sama pätee todennäköisesti sinuun! Minulle toimivin tapa on tehdä jotakin (melkein) joka päivä aikataulun mukaan. Älä ota suorituspaineita mutta yritä tehdä jotakin. Juoksulenkillä ei ole pakko käydä veren maku suussa. Aina ei myöskään tarvitse tehdä pitkiä juoksulenkkejä, ja vaikka harjoittelisit triathlonia varten, aina ei tarvitse uida, pyöräillä tai juosta. Itse olen viettänyt paljon aikaa oman suosikkini Bodypumpin parissa, joka vahvistaa kehoa. Minulle kunto- ja voimaharjoittelun yhdistelmä on ollut lyömätön.

Olen osallistunut useisiin kilpailuihin, joten minulla on kokemusta psyykkisestä valmistautumisesta ja sitkeydestä, mutta tajusin jo varhain, että Ironmaniin ryhtyminen vaatisi enemmän pääkopalta kuin koskaan aiemmin. Vaikka olisi kuinka vahva, on vaikeaa antaa kaikkensa fyysisesti ja henkisesti 12–15 tuntia putkeen. Aivot kertovat kivusta ja paholainen olkapäällä supattaa, että on aika lopettaa. Silloin kannattaa ainoastaan olla kuuntelematta häiritseviä ajatuksia. Onko se edes mahdollista?

Mitä enemmän ajattelen sitä, sitä enemmän se muistuttaa meditointia. Ajatuksen annetaan tulla ja mennä. Itse olen kokenut mantran käyttämisen hyödylliseksi, kun jaksaminen on ollut koetuksella kilpailun tai harjoittelun aikana. Mantrat voivat olla erilaisia, mutta yleensä ne juontavat juurensa siihen, miksi teen tätä, koska itsehän olen tieni valinnut. Esimerkiksi: “Minä haluan, minä teen, minä pystyn.” Mantra voi olla myös rohkaisevampi, kuten “Jokainen askel vie sinut lähemmäs maalia!”

Lopuksi haluan sanoa sinulle, joka mietit haasteen ottamista vastaan: TEE SE! On todella palkitsevaa tehdä jotain uutta ja haastaa itsensä. Muista kuitenkin asettaa kohtuulliset tavoitteet, olla lempeä itsellesi matkan varrella ja säilyttää liikunnassa into ja ilo.

Edellisestä haasteestani otan mukaan sen, että opin tuntemaan itseni aivan uudella tavalla! Minä OLEN vahva ja minä PYSTYN puskemaan itseni vaikeuksien läpi, koska olen IRON(WO)MAN!

Alaviite: Ironman-kilpailuun kuuluu 3 800 metriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42 kilometriä juoksua.